Eipä uskoisi, että on kesä. Elohopea jaksaa kivuta vain alle kymppiin ja vettä tulee kuin saavista. Hiphei. Innolla tässä juhannusta odotellaan.

Koirahommat on perusmallilla. Eli mikään ei suju. Inkan kanssa piti startat Rovaniemellä, mutta peruin sen. Yhtenä syynä oma terveys (jalka ei kestä montaa tuntia autolla kaahostamista) ja toisena syynä Inkan toimimattomuus. Kun ei niin ei. Ei se toimi vieläkään. Eilen tökki jos vesimarkkeeraus. Mikä lie siellä päässä vinksahtanut taas?! Pinja taas sitten on kaivettu naftaliinista. Käväistiin kokeissakin viikonloppuna. Tuloksena AVO0 (moraalinen AVO3). Tuloksesta huolimatta olin tyytyväinen Pinjan työhön. Kovastihan sitä saa komentaa, mutta ei se nyt ihan keskisormihommiksi mennyt. Minä en nyt tiedä, että oliko se Pinjan viimeinen startti vai ei... Ei kai tässä auta, kun treenata vaan lisää.

Heinäkuussa olisi tarkoitus reissailla koirien kanssa ja ilman. Lisäksi suuntaan koiruuksien kanssa GR:n leirille kouluttamaan. Sielläpä ehkä myös osallistumme leirinäyttelyyn. Tarpeeksi leppoisa näyttelyhomma minulle :)

Mukavaa juhannusta, keleistä huolimatta!

Me on tässä Antin kanssa yritetty selvitellä uusia lenkkipaikkoja uusilta kotikonnuilta. Ja voi elämä, miten hankalaksi on mennyt. Löydettiin yks hyvä metsäautotie, jossa tohtii pitää koiria irti... Tai siis niin me luultiin. Mutta eihän siitä lenkkeilytä tule mitään, kun tienvarret on paskottu täyteen. Ja nimenomaan ihmispaskaa!! Oikein paperin keralla on paskat tienposkessa. Näyttää siltä, että joku pitää sitä metsäautotietä vessanaan. Säästäähän siinä tietysti vettä, kun käy tielle paskalla...

Otsikko kiteyttää kaiken tämän hetkisen lyhyesti ja ytimekkäästi. Meillä siis juostaan oikein urakalla. Ensin Pinja aloitti viikko sitten ja Inka jatkoi tämän viikon tiistaina. Hienoa. Piti osallistua PP-kultaisten talviNOMEen ja OSN:n HankiNOMEen. No, eipä tartte nyt sitten. Eipä tartte sitte Leenankaan nähä tuttujakaan vasta kuin ensi kesänä. Voi rähmä.

Oikeastihan se on kyllä hyvä, että ne juoksut tuli nyt, eikä kesällä tai metästyskaudella. Tällähän näistä päästiin. On vaan jotenki tympeää, kun molemmat tekee sen yhtäaikaa. Inkalla on vielä hauska tapa repiä suoja pois housuista ja pistää se atomeiksi ympäri asuntoa. Just. Telkesin ne täksi päiväksi kodariin ja pesuhuoneeseen ILMAN housuja. Sielläpä loosaavat kilvan.

Treeniasiat eivät ole edenneet edellisestä kerrasta. Mamman jalka on yhä kipeä ja se estää kaiken liikunnallisen toiminnan (ja Antti ei treenaa koiria... ainakaan yksin ;)). Koipeen on nyt kyllä laitettu kortisoonia... Helpotusta odotellessa. Voipi olla, että täytyy käydä vielä tehoste hakemassa. Tarkoitus olisi tässä pikkuhiljaa aktivoitua tämän treenaamisen suhteen. No, aurinko paistaa ja ilmat lämpenee. Kylläpä se tämäkin sakki täältä pian herää henkiin :)

Pinja & Inka ovat aloittaneet vihdoin ja viimein elämänsä ylivieskalaiskoirina. Mukavastipa se onkin alkanut mm. jäällä lenkkeillessä. Tytöt ovat mielestäni kotiutuneet uuteen kotiin vallan mainiosti. Hyvä niin. Tai toisaalta, mikseivät olisi sopeutuneet ;)

Hiihtolomalla on ollut tapana ulkoilla ihan järkyttäviä määriä. Tämä lomapa toi poikkeuksen siihen kaavaan. Muuttohässäkkä ja mamman kipeä koipi estivät pidempien ulkoiluharrasteiden harjoittamisen, joten koirat ovat olleet jokseenkin heitteillä. Jospa tämä elo tästä normalisoituu pikkuhiljaa ja jos se mamma menisi koipensa kanssa lääkäriin apua hakemaan.

Inka se taas sitten viikonloppuna järjesti oksentelunäytöksen. Näytös alkoi yöllä ennen viittä. Se sisälsi oksentelua useaan otteeseen ja lisäksi juoksentelua ja sontimista pihamaalla. Jotain paskaa oli vissiin taas pitänyt suuhunsa imuroida tuota näytöstä varten. Onneksi tällä kertaa selvittiin vähällä. PÄivän riisipaasto ja Tehobact palauttivat pienen paskaimurin mahan taas normaaliin tilaan. Hyvä niin.

Hirveästi ei olla treenailtu. Sanontahan toki sanoo, että vain lahjattomat harjoittelevat... Oikeasti kyllä pitäisi... Nytpä sitä onneksi pystyy jo töidenkin jälkeen treenaamaan, kun päivät pitenee. Kai sitä jonkin verran pitää harjoitella, jos meinaa kehdata nokkaansa jossakin kokeissa ensi kesänä näyttää.

Tällaistapa meillä nyt. Eli ei kovin kummoista. Talvella ei oikein tapahdu mitään.

Niin me vaan pyörähettiin näytelmissä :D. Aluksi mulla oli kauhee angsti päällä, että mitä ihmettä mä sinne oikein menen, ko ei tuon bikini-Inkan kanssa voi pärjätä. No jokatapauksessa kaikki meni ihan mukavasti. EH tuli, mutta mun käsittääkseni vain karvan takia. Arvostelu oli oikein mainio (luettavissa tuolla uutisissa). Pitää kai yrittää uudelleen karvojen kera.

Pitkä on ollut päivitystauko. En oo oikein innostununna mistään, mutta eiköhän tää tästä. Helmikuun puolella muutetaan omaan, uuteen, kotiin tuonne Ylivieskan puolelle. Jonnin verran on tässä myös treenailtu ja kai sekin tästä lähtee nyt aktiivisemmin liikkeelle, kun talven selkä taittuu.

Kyllä myö hengissä ollaan, vaikkei sivut ookaan päivittyny :)